Asiaa kakuista ja niiden vierestä..

Aikoinaan jenkkityylisten tai epäsuomalaisesti koristeltujen kakkujen tekemeisen aloitti epäilemättä Ullanunelman Ulla ja siinä samassa monet muut upeat blogit. Vuosi taisi olla 2006 ..Siitä ollaan tultu useampi vuosi eteenpäin. Kakkublogeja on paljon niin harrastelijoiden kuin alan ammattilaisten pitäminä. keskustelupalstoilla uskalletaan ruotia kakkublogisteja ja sitä onko sokerimassa/marsipaanikakut oikeasti edes hyviä. Vuoden käsityöläiseksi valittiin kakkublogisti. Kakkuilu on ujuttautunut televisoon ja onpahan yksi lehtikin ilmestynyt kakkuharrastajien iloksi. Blogeissa taso on hurja pelkästään kuvien tasossa. Tämä blogi ei kirjoitusten tasossa loista enkä kuvia ota ammattimaisesti eikä kuvia myöskään muokata.. Mies sanoo että pitäisi, mutta eikö siitä lähtisi silloin tekemisen maku ja näkö ? Vaikka myönnetään, että pikakurssi kuvaamiseen olisi paikallaan :)

 Kaunis kakku on ilo silmälle ja makuhermoille. Itse heilun jatkuvasti uusien trendien ja koulussa opitun välimaastossa. Arvostan hurjasti ammatilaisen kädenjälkeä ja työskentelyä. Vanhan ajan koristelua, pursotus ja spritsaustaitoja. Joskus olen lukenut jonkun blogin kommenttiosiossa kun ollaan kehuttu kakuntekijää taitavammaksi kuin ammattikondiittoria. Olen itse töissä nähnyt sellaista periksiantamattomuuta ja taituruutta johon ihan kaikki ei pysty. On eri asia tehdä yhtä kakkua yksi päivä kuin useampi kymmenen päivässä. Herätys on yleensä aamulla aikaisin ja siitä huolimatta täytyy olla huolellinen ja nopea. Näitä kahta asiaa ei voi tarpeeksi tärkeiksi nostaa. Muistan erityisesti erään taitavan kondiittorin joka pursotteli uskomattoman nopeasti ja huolellisesti. Hänelle tuli juuri 25 vuotta täyteen tässä leipomossa. En itse pystyisi samaan paineen alla vaikka luulen olevani aika hyvä.

 Kun puhutaan sokerimassakakuista taiteena haluaisin itse nostaa omalta osaltani myös nämä ammattilaisten jokapäiväiset taidonnaytteet konditoriavitriinissä. Puhumattakaan erilaisista kilpailutöistä. Toivon, että taidokkaasti tehdyt suklaa ja moussekakut käsintehdyin koristeineen arvostetaan yhtä korkealle kuin sokerimassakakut. Ja nyt en halua ollenkaan aliarvioida sokerimassakakkuja koska itsekin pidän niiden tekemisestä ja massan antamista mahdollisuuksista koristeluun. Mutta minusta yhtä mielenkiintoinen on suklaa raaka-aineena ja haasteellisuudessaan. Väri ja sommitteluoppeja voi käyttää myös marjojen ja hedelmien asettelussa saatika kun siihen lisätään muita elementtejä. Kauniita suklaa ja moussetyylisiä kakkuja puolustaa pääkaupunkiseudulla monet konditoriat ja uusia mielenkiintoisia on mm.Patisserie teemu ja Markus. Chjokolla on upeita tuotteita jne. Ehkä tämän tyyliset kakut eivät vaan näy niin paljon täälä blogimaailmassa. Eikä ehkä tarvitsekaan..entiedä. Mutta minä haluaisin:)

Mistä tämä tekstin kirjoitus sitten sai alkunsa..Varmaankin tästä murroksesta joka on väistämättä näkyvissä alalla ehkä enemmän kuin koskaan. Mielenkiintoista nähdä ottaako yksikään vanha leipomo uutta suuntaa..tai kuinka paljon syntyy pieniä kakkupuoteja. Näkyykö uudet trendit kondiittoreiden koulutuksessa tai kuinka upeita suomalaisia  kakkutaituria/leipuria vielä nähdään maailmalla..?


  T. Maarit